torstai 31. maaliskuuta 2016

Via Baltica

Tänään se vihdoin alkoi: loma. Aloitin päivän jo klo 3.40 pohtien onko kaikki mukana. Aamulla sitten vielä heittelin tavaroita kassiin mutta työpaikalla huomasin sitten unohtaneeni kaiken tohinan keskellä eväät. Kun sain työpäivän suoritettu alkoi matka helvettiin- Tallinnan laivalle. En ole risteily ihminen. Jos joku kaivaa sen tunnelin Tallinnaan niin käytän vain sitä. Mutta tuskaa lievensi Tallinkin laivalle avattu Burger King. Sai sentään muuta muonaa kuin sen mauttoman kolmioleivän.
Via Baltica tiehän ei siis ole mikään Highway 1 tai Route 66. Maisemana lähinnä peltoa, puskia ja puita. Näin alkukevään iltana ei siis maisemat nyt kovin hääppöset olleet. Mutta tie on hyvässä kunnossa!Ajettiin suorilta Pärnun kulmille tankkaamaan ja hakemaan evästä.  Tässä vaiheessa kello näytti jo 21. Joten maisemaksi pystyin kutsumaan vaan vastaantulijoiden ajovaloja. No mutta tämä oli jo tiedossa matkaa suunnitellessa:rankka ja tylsä päivä mutta huomen aamulla onkin jo helpompi jatka matkaa Puolaan. Ja siis muutaman päivän päästähän me ajellaan tätä samaa tietä takaisin päivänvalossa. Ollaanhan me via Balticaa suhattu molemmat useamman kerran lapsuus/teinivuosina, tosin siis kummatki omien vanhempiensa ja sisarusten kanssa. Kävin itse vanhempieni kanssa useamman kerran Pärnussa ja Matti on taas omien vanhempiensa kanssa käynyt Puolassa. 
Jotenkin muistan ne ekat kerrat teininä Pärnussä: hyvin kämäinen baari jossa oli niin vino lattia että biljardipallot valui itsekseen toiseen reunaan ja sen mahtavan hiekkarannan. On kyllä paikka muuttunut tuosta!
Matin muistiin on syöpynyt kuvat hitaista tullijonoista istuen kuumassa autossa. Nykyäänhän ei meinaa edes huomata kun maa vaihtuu. Ainoastaan rekkoja oli parkissa raja-alueella. Loppu kilometrit oli kyllä yhtä jäiden polttamista mutta päästiin me Riikaan lopulta. Kello lähentelee puolta yötä. Saa varmaan mennä nukkumaan?

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Amerikka täältä tullaan!

Tänään se on tehty: ensimmäiset rahat on sijoitettu loppukesän reissuun. Jes! Vähän ehkä otti taas sydämmestä kun painoi hyväksy nappia. Miten voi samalla olla niin täynnä intoa ja kauhua :D

Uskon jollakin tasolla maailmantilanteen vaikuttaneen lentolippujen hintoihin. Tällä kertaa piletit irtosivat edellistä reissu paljon huokemalla hinnalla. Lisäksi otin vielä peruutusturva lippuihin(66e). Ostin tuossa itselleni longboardin joten katkenneet raajat voivat olla kohta arkipäivää.

Mutta tähän mennessä rahaa palanut: 911,38 e. Se on tasan!

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Ikuinen valmistautuja

Takakireä neitsyt. Aina. 10 päivän päästä pääsisi lähtemään kohti Puolaa. Koska hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty... No tässä on kuva mun häiriintyneestä toiminnasta.
Suunnitelma ja näemmä laitaan jäi jo synttäreille kutsuttavien listakin..



No ei se ihan niin paha ole kuin miltä se näyttää :D loma ei voi olla yhtä suorittamista mutta halutaan molemmat maksimoida matkan hyöty. Joten niin paljon tehdään kun vain suinkin keretään. Päässäni on jo lista mitä tarvitsee muistaa hoitaa/pakata/tehdä/poistaa/järjestää ennen kun voin hyvillä mieli istua laivassa. Se hyvä puoli on omalla autolla reissaamisessa ettei mukaan otettavien tavaroiden/vaateiden määrä ole niin hirveen tiukka. Toisaalta vihaan sitä kun huomaa että on koko reissun kantanut jotakin tavaraa mukana mitä ei oikeasti olisi tarvinnut. Toisaalta Matti on meillä se jolla on enemmän tavaraa reissussa mukana :D Tää jaksaa muo naurattaa aina yhtä paljon, Jenkkeihin lähtiessä se pakkasi mukaan 16 t-paitaa. Miehet! Mutta siitä reissusta oppi sen verran että joka hotellista melkein löytyy pesu-ja kuivauskoneet joten pyykkiä voi pestä vaikka useamman kerran.Lentokoneessa kun on matkalaukun paino on määritelty niin näin pihin ihmisen on tarkkaa mietittävä mitä sitä pakkaa ettei joudu maksamaan ylipainosta. "Vähän" on joskus saattanut tehdä tiukkaa laukkujen painojen kanssa.

Jostakin syystä tekniikka on vastaan muo näissä blogi hommissa. Odotan Mattia kotiin jotta saan paikalle teknistä osaamista. Mutta olen sangen ylpeä että onnistui siirtämään yläpuolelle olevan kuvan edes tähän tietokoneelle. Huoh! yritin pall(i/o)ntallaajien kanssa selvittää edellisen blogin ongelmia, toistaiseksi ei tuloksia. Joku päivä vielä yllätän itseni ja opettelen wifin avulla siirtämään tosta mun huijausjärkkärikamerrasta kuvat tähän koneelle.

Amerikan kaipuu alkaa kyllä olemaan kova mutta onneksi löysin tuossa vielä viime vuoden tuliaisia ruokakaapista. Oli muuten niin hyvää kun muistinkin!
Sinnekin on jo reittisuunnitelmia tehty useampi. Samoin lista mitä PITÄÄ nähdä tuntuu kovasti muuttuvan. Mutta tää eka on kyllä niin järjetön että ei voi kun itselleen nauraa. Viime reissusta oppi sen että google mapsin antamiin aikoihin voi kyllä aika huolettomasti luottaa, siis siihen paljonko aikaa kuluu matkatessa paikasta A pisteeseen B. Tulevassa Viro-Latvia-Liettua-Puola reissussa ei huoleta muu kuin meno päivä, voi mennä tuo nukkumaan meno melko myöhään kun ensimmäinen yö on tarkoitus viettää Riikassa.

Ja tämä ei siis todellakaan ole lopullinen reittikartta :D

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Aloitetaan jälleen kerran alusta.

Noin. Olen muuttanut. Tai blogi muutti. Syitä tähän on useampi, mutta ensisijaisesti syy on se että en saa pallontallaajat sivustolla ollutta blogiani tällä hetkellä muokattua. Mutta tässä pääse lukemaan mitä sitä on ennen touhuttu : http://maaltamaailmalle.pallontallaajat.net/

Olen tässä jo heittäytynyt rohkeaksi ja kertonut useammalle ihmiselle kirjoittavani tätä. Huh! Oli muuten varsin erikoinen fiilis nähdä oma blogi tekstin toisen ihmisen postaamana facebookin uutisvirrassa. Kiitokset vain Ristolle! Pahin pelkoni ei toistaiseksi ole toteutunut ja en ole kuitti kirjoitusvirheistä tai mistään muustakaan saanut :D

Tänäänkin siis yritin päästä pallontaallaajien sivustolle päivittämään reissusuunnitelmaa. Tässä sitten hätäseen piti uusi blogikin perustaan. Niitähän on nyt jo siis ihan kaksi kappalein. Ja ei niin ehkä reissu matka mutta olen tässä järjestellyt Kakola kierrosta kaveriporukalle kevääksi.

Kuun vaihteessa suunnataan autolla Puolaan. Laivalla Tallinnan puolelle sieltä ajorata kulkee jotenkin näin Tallinna- Riika- Suwalki- Kaunas-Riika- Tallinna. Varsinainen holokausti touree taitaa reissusta tulla, tärkeimmäksi haluan mainita Sudenpesän. Juuri viime viikonloppuna täytin aukon sivistyksestä ja katsoin Operaatio Valkyrie- elokuvan. Mutta se reissu onkin jo melkein kokonaan paketissa, enään tarttee osoitteet laittaa ylös niin voi suunnistaa kohteeseen. Naurattaa vain koko reissu: meidän piti eka vain hakea Tallinnasta minun kolme.. no.. syntymäpäiville hieman juhlatarjottavaa, mutta se taisin olla minä joka avasin suuni ja kysyin: " Kauanko kestää ajaa Sudenpesälle?".... Ja siitä se ajatus sitten taas lähti.

Ja sitten reissu numero 2 joka siis tapahtuu näiden kolm.. no mun syntymäpäivien jälkeen . Tää päätetti jo kyllä viime syksynä, mutta Jenkkeihin. Taas. 4 viikkoa. Jossakin mielenhäiriössä sitä kuvitteli jo nähneensä kaiken, mutta jäi meille vielä paljon näemmä nähtävää tulevalle 4 viikolle. Kohteita löytyy useampi mutta suurimpina kartassa taitaa olla Yellowstone, Death valley, Mount Rushmore. Mutta suunnitelmat on kovin liikkuvia. Suurin pohdinnan kysymys taitaa olla onko lento Losiin vai Chicagoon? Vai lennetäänkö toiseen ja lähdetään toiselta pois. Mattia taitaa eniten puhututtaa tuo auton valitseminen :D Jos musta ois kiinni niin me varmaan kuljettaisiin semmosella pienellä smartilla :D

Kun kertoo vetäneensä roadtripin Amerikassa on ensimmäinen kysymys lähes poikkeuksetta: Mitä se makso? No paljon, sitä ei voi kieltää. Mutta kaikki on kovin suhteellista tai ainakin mihin haluaa rahansa sijoittaa . Lupaan tämän reissun pitää mahdollisimman tarkkaa kirjaa budjetista. Tai siis kuluvasta rahasta. Onkohan jotain muuta mikä ihmisiä kiinnostaisi yhtä paljon?

Mutta näin toistaiseksi. Tarttee kyllä vielä kertoa että ostin uuden kameran. Vielä kun oppisi ottamaan sillä kuvia :D