Via Baltica. Osa 2

Tänään aamulla siis startattiin Riikasta kohti Suwalkia. Aamun säässä ei juurikaan kehumista ollut. Alku matkasta pysähdyttiin kauppaan ostamaan evästä. Löysin suklaata joka toi mieleen lapsuuden huippuhetken: ne poksahtelevat rakeet. Nyt joku oli keksinyt laittaa ne suklaan joukkoon. Ihan parasta!

Oltiin viimeksi täälä samalla tiellä vajaat 3 vuotta sitten. Silloin mieleen jäi levähdyspaikka jossa oli vanhoja lentokoneita. Tälläkin matkalla ajateltiin pysähtyä sinne jaloittelemaan. Nyt vaan joku oli keksinyt laittaa siihen aidan ja tehdä paikasta museon. Pihi turistihan ottaa kuvat aidan yli.

Pari tuntia ennen Puolaa aloitettiin kinastelemaan siitä kummalla on suurempi tarve laskea ureaa. Tää ei siis todellakaan ole mikään ABC- asemien keskus. Joko ei löydy vessaa tai sitten löydät sellaisen joka saa miettimään itsensä katetrointia puutarhaletkulla.

Kaunasin kohdilla iski ruuhka. Joka ei ollut ruuhka. Autoja oli pysäköity moottoritien laitaan noin kilometrin matkalla ja niitä oli kaikkialla pysäköitynä. Hieman epäselväksi jäi että mihin nämä ihmiset olivat autoistaan lähteneet. Olivat varmaan aukaiseet jonkun halpahallin ja sielä jaettiin ilmaisia ämpäreitä?

Lopulta se raja-asema sitten tuli. Poliiseja näytti paikalla päivystelevän muttei meitä ainakaan pysäytetty.

 Pyörittiin aikamme Suwalkissa hyödyntäen alhaisia kauppojen hintoja. Tavaraa tuntuu autossa jo kiitettävästi olevan.. Ostin hajuveden jonka hinta Suomessa on noin 60e. Nyt siihen samaan rahaan sai kassillisen pesuaineita, voiteita, deodoranttia, suklaata, limua, lisää hajuvesiä ja shampoota.
Puolassa näkee paljon tienlaidoissa muistomerkkejä vainajille. Tai ainakin toivon niiden olevan muistomerkkejä. Myöskin jonkun talon pihoilla olen nähnyt ihan hautakiviä. Muistomerkit tienlaidassa löytyy lähes poikkeuksetta metsäiseltä tienpätkältä, Ja kun löydät yhden niin niitä on kohta pari lisää. Yritin tänään etsiä myöskin rukouspaikka/tiekirkko/suojelupyhimystä..tai jotain sen suuntaista, mutta sellaista ei tänään tähän blogiin saatu. Huomenna jatketaan metsästystä.

 Vaikka itse nyt en kirkkoon kuulu niin jotenkin aina reissussa tarttee näitä käydä katsomassa. Ihana pieni kappeli jonka yhteydessä todella kaunis hautausmaa. Ja kaiken tämän komeuden edessä helevetillinen kasa roskaa. Ja Toinen samalainen roskaläjä löytyi parkkipaika vierestä. Melko kornia.

 Huomattiin ajellessa vanha hylätty rakennus. Muisteltiin sen olleen jo viime kerralla tyhjillään.
En itse mielelläni lähde kenenkään koti pihalle pyörimään. Täällä talot voivat olla melko rujoja ja silti niissä joku asuu. Tämä kuvattu paikka vaikutti kuitenkn vanhalle ravintolalle jota tuskin on koskaan edes avattu. Lattia oli täynnä lasia, villaa, kipsiä, peilejä ym roskaa. Mahtava paikka!