Via Baltica, päivä 3

Tänään aamulla suunnattiin Ketrytciaan. Miten tää kirjoitetaan? Mutta siis kohteena oli Sudenpesä. Ei siis sellaisen eläimen vaan A.Hitlerin Itä-preussin päämajaan joka tunnetaan myös nimellä Wolfsschanze. Paikalla siis ei ole yhtä mökkiä jossa Herra Hitleri on katsellut maisemia vaan paikka koostuu useista bunkkereista ja alueella on ollut jopa oma lentokenttä.  Paikalla on näytelty myös varmasti historian suurimpia otoksia 20.7.1944, päivä tunnetaan varmasti parhaiten elokuvasta Operaatio Valkyrie. Harmillista lienee että vain hitlerin housut menivät riekaleiksi. Sudenpesä on pahoin kärsinyt: perääntyessään Saksalaiset yrittivät räjäyttää paikkoja. Kuitenkin bunkkerit ovat valettu useasta metristä betonia ja vahvitettu teräksellä, joten oli turistilla muutakin katsottavaa kuin kivijalkoja.
Mutta täällä on Hesarin juttu samaisesta paikasta:http://www.hs.fi/ulkomaat/a1416806851825

Muistomerkki 20. Heinäkuuta 1944

Operaati Valkyrien tapahtumapaikka

Alueelta on löydetty noin 54000 miina, vuosien 1945-1955 aikana.
2.4.2016 ei löytynyt yhtään, ehkä hyvä niin.

 Kuten kuvista näkyy niin muita ihmisiä ei paikalla ollut. Tämä on aina kiva kun ei tartte kävellä pitkän tuistilauman perässä.

Hitlerin bunkkeri

Hilerin bunkkerin (siis numero 13)vieressä oli lintupöntön kaltaisia lepakoille tarkoitettuja pesiä. juuri selittäessäni Matille kuinka lepakko ajaa sinne sisään, huomattii että täällä on muitankin ihmisiä meidän kahden lisäksi. Ja kummalista kyllä, Suomlainen pariskunta jotka asuvat samalla paikkakunnalla kuin mekin. Juttua riitti! Tapaaminen oli itselleni varsin hyödykäs koska pariskunta on innokkaita luontoharrastaja. Nyt tiedän ettei tarvitse pelätä puussa synnyttävää kyytä ja että Puolassa puissa nähdyt kummalliset vihreät pallukat ovat mistelejä. En kyllä muista ollaanko koskaa juuri tavattu pidemmillä reissuilla muita Suomalaisia.

Vaskitsa. Meinasi astua päälle. Hetken pohdinnan jälkeen uskalsin ottaa kuvan vaikkei välissä ollut lasia.

Haluan nyt kyllä vielä korostaa ettei siis näillä meidän "holokausi retkillä" ole tarkoitus ihannoida aatetta, todellakin siis päinvastoin. Onnea on jakaa parisuhde jossa pidetään samoista asioista ja tämä aihe on meillä yksi niistä. Näissä reissuissa saa todellista kosketusta asiaan jota en kykene millään tavoilla ymmärtämään. Miten tämä kaikki on voinut tapahtua? Vaikka yöpöytä on välillä täynnä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta en ole vieläkään keksinyt yksioikoista vastausta.

Lähdettinkin sitten jo ajamaan kohti Kaunasia. Puolassa on mahtavia puiden reunustamia teitä, oispa jo lehdet vihreänä! Matkalla piti vielä pysähtyä Suwalkissa kauppaan ostamaan kuorellisia maapähkinöitä, aivan parasta!

Tässä on ne kummalliset vihreät pallot- eli mistelit. Ovat loiskasveja joita linnut levittävät eteenpäin.

Saavuttiin melko myöhään Kaunasiin. Hinnat nousivat ruokakaupassa huomattavasti. Tosin Hotel Hof jossa vietetään yötä maksoi 38€. Ruokailu paikallisessa Italialaisessa ravintolassa maksoi alku-pää- ja jälkiruokien kanssa 35€, tähän hintaan kuului myös 4 pulloa limua.