Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaunas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaunas. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Via Baltic- The end

No niin, eilen ei päivtystä julkaistu. Eilisen laivamatkan jäljiltä olo oli liian nuhjuinen. Edelleen odota sitä tunnelia. Parasta oli kyllä voittaa laivalla vielä matkalahjakortti jos vaikka tekee mieli lähteä seilaamaan, voi yök!
Tallina on vähän turhankin tuttu eikä meille enään kierrettävää löytynyt, joten pyörittiin lähinnä ympyrää ja käytiin ostamassa juomat syksyn juhliin. Viinakaupathan oli mukavasti täynnä Suomen eläkelläisiä täyttämässä alkoholivarastojaan. Järkyttävää on paljonko sitä viinaa kannetaan tuosta lahden yli, kuka sen kaiken jaksaa juoda? Mutta enempä nyt jaksa enempää tästä asiasta paasata.

Viimeiset reissut Tallinaan meillä ovat kohdistuneet Patarein vankilamuseoon. Tästä kiinnostuneille vinksi niistä löytyy kirjoitusta ja kuvia vanhan blogin puolelta. Upea paikka!
Myöskin Tallinan eläintarha on kiva kohde, varsinkin kesällä.

Säälittävää, ainut kuva Tallinnasta.

Päätettiin että jos vielä joskus matkustetaan Via Balticaa pitkin ei viimeistä pysäkkiä Tallinnassa pidetä ellei keksitä jotain järkevää tekemistä ennen laivaan nousua.

Matkan oli nopea tempoinen. Yhden yön pysäytyksillä koko reissu, kilometrejä ehti kertyä vain himpun vajaat 2000km. Yllätävän kivasti jäi aikaa pyöriä kuitenkin kohteilla. Ainut mitä voisi muuttaa olisi ollut viettää enemmän aikaa jossakin päin ja todellakin ajaa suorilta Tallinaan vain satamaan. Riikasta on Tallinaan noin 4h matka joten sen kyllä taittaa melko nopeaan, tai Pärnustä vain 2h. Mutta jos lomalla tykkää olla rauhakseltaan ja makoilla välillä hotellilla ei tällä tahdilla kannata alkaa yrittämään. Mutta jos seikkailumieltä löytyy niin autoon vain.

Puola

Matkan suunnitteluun käytettiin pitkälti Googlea ja TripAdvisoria. Myöskin blogeja tuli luettua useampi kappale. Holokaustiin liiittyvistä kohteista löytyy todella melko vähän tietoa suomeksi, mutta onneksi edes englanniksi.
Lisäksi pari päivää ennen lähtö löysin kirjastosta autoliiton kirjan: Autolla Baltiaan ja Koilis- Puolaan. Kirjaa tuli paljon selattua reissussa ja hyvänä lisänä oli perustiedot autoilusta kyseisissä maissa. Ajaminen ei juuri meidän tavasta poikkea, mutta huikea ohittelu tuli tutuksia. Ohittelu voi tuntua hurjalle! Puolassa ohitettava auto tekeekin usein tilaa ohittavalle. Kirja hyvä perusteos joka kannattaa ainakin vilkaista ennen lähtöä.
Ennen matkaa tarvitsee vakuutusyhtiöltä pyyttää "vihreäkortti" ja jos autossa on vielä osamaksua tulee rahoitusyhtiöltä pyytää lupa viedä auto yli. Autosta tulee Viroon menessä löytyä myös heijastiliivit ja jauhesammutin. Ylinopeudesta ei Latvian ja Liettuan välillä mitään järkyttävän suuria sakkoja saa, mutta ne alkoholia sisältävät ruokajuomat kannattaa jättää välistä (tämä kyllä pitäisi olla itsenstään selvää kaikille oli maa mikä tahansa). Nopeusrajoituksia ei välttämättä tienlaidoissa näy vaan ne on näytetty rajaa ylittäessä kylttillä. Kannattaa tehdä tarvittaessa muistiinpanot jos muisti ei ole hyvä. Näistäkin saa lisätietoja edellä mainitusta  kirjasta. Mutta esimerkkinä Latvia: taajama 50km/h, yksikaistainen maantie 90km/h ja kaksikaistaiset maantiet 100km/h. Latviassa ei ole moottoriteitä. Puolassa on kummallisia keltaisia neliömallisia liikenmerkkejä joissa on musta pallo jonka keskellä on x- risti. Tällä varoitetaan vaarallisesta tieosuudesta. Alakulmassa oikealla oleva lukutarkoittaa loukkaantuneiden määrää ja vasemmalla on kuolleiden määrä.
Eurohan käy kaikissa edellä matkuistetuissa maissa, Puolaa lukuunottamatta. Puolassa käytettään zloteja, valuuttakurssi oli tällä hetkellä 1e- 4,18 zlotia. Jos rahat jäi vaihtamatta ei hätää: automaatista saa, samoin heti rajalla alkaa vastaan tulemaan Kantor nimisiä paikkoja, niissä voi vaihtaa rahaa.
Dieselin hinta matkalla pyöri 0.79€ ja 1.01€ välillä, Puola ja Latvia halvimpia.

Hylätty ravintola


Vielä vähän meidän matkan pääkohteesta: Sudenpesä on maksullinen nähtävyys. Hintaa tuli 15e, se sisälsi meidän sisäänpääsyt ja pysäköinnin. Pysäköinti alueella pyörii oppaita. He olisivat kovasti halunneet järjestää meille englanninkielisen oppaan, mutta kieltäydyttiin tästä. Aleella on kieltokylttejä joissa kielletään bunkkereihin sisäänmeno. Mutta kapinallisina mentiin sisälle, eikä kyllä oltu ensimmäiset niissä- sen verran oli tyhjiä kaljapulloja. Mutta varovaisuutta kannattaa käyttää!
Sudenpesä

Sudenpesä

Sudenpesä

Sudenpesä ja turisti. 


Voin tunnustaa että minulla oli vahvat ennakkoluulot Latviasta ja Liettuasta, mutta näin jälkikäteen voin sanoa että lähtisin uudestaan kumpaankin. Kaupungit laidat ovat aika hurjia, mutta kaikkialla on silti siistiä. Pelottavinta mitä koko matkalla sattu oli se että joku oli yrittänyt viedä mersusta johtotähden, siis sen keulakoristeen. Palvelualttius kaupoissa vaihtelee hyvin paljon siitä osaako vastapuoli englantia. Hintataso ravintoloissa ja hotelleissa on todella edullinen!

Yhdeksäs linnake, Kaunas

Yhdeksäs linnake, Kaunas

Yhdeksäs linnake, Kaunas

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Spilve
Osoitteet nähttävyyksille kannattaa tuplatsekata. Rumbula on oiva esimerkki tästä: yksi Tripadvisorilta otettu osoite vei meidät kerrostalo alueelle. Mutta kyllä me se sitten tienlaidasta löydettiinkin ihan omatoimisesti. Mutta kylttihän oli siis  todellakin tasan siinä kohdassa kun ois jo pitänyt kääntyä joten käytiin heittämässä "uukkarit".
Rumbula

Rumbula

Salaspilsin musta laatta josta kuului sydämmen syke.
Ehkä suosituimmillla muistomerkeillä voi löytyä hyvinkin historiantietoa, mutta ainakin Salaspilsin ja Rumbulan muistomerkit eivät juuri avanneet paikan tapahtumia. Paikkapaikoin on muistokiviä joissa hyvällä tuurilla on jotakin myös englanniksi. Myöskin Sudenpesällä oli alussa iso pohjakartta, mutta jos se jää huonosti katsomatta niin myöhemmin ei lue mikä mikäkin on aikoinaan ollut. Nää tarttee vähän niin kun tietää, muistaa tai tehdä muistiinpanot.


Minä pidättelemässä itkua Salapilsissä lasten parakilla. Illalla edes hotellilla ei oloa helpottanut Matin kertoessa lapsiin kohdistuvista lääketieteellisitä kokeista ja verenluovuttamisesta Saksalaisille.


Portissa lukee latviaksi: aiz siem vartiem vaid zeme. Vapaalla suomennoksella: portin takana, maa itkee. Ja jopa turistikin.


Tänään aamulla Matti oli jo ehtinyt lähtemään töihin ennen kun heräsin. Itse olen yrittänyt saada auto tyhjennetty. Se olikin aika helppoa, nyt on vain eteisessä hirveä tavaravuori jonka kimppuun pitäsi käydä, muuten ei kyllä Matti mahdu tulemaan kotiin.
Mutta varmaan vielä tullaan tätä reittiä ajamaan, ainakin toideen suuntaan. Vielä on keskitysleirejä näkemättä. Samoin jäi pari vankilaan välistä pois koska eivät olleet avoinna meidän siellä ollessa.
Mahtava reissu! Seuraavaksi sitten lähdetäänkin päiväreissulle Kakolan vankilaan. Ja odotellaan sitä syksyn Jenkkireissua. Autoa ei ole kyllä varattu, Matti kun ei osaa päättä mikä auto nyt olis hyvä. itse voisin lähteä vaikka Smartilla. Se ois ainakin erilainen reissu :D

ps. Pahoittelen kirjoitusvirheitä. Mun oikoluku on töissä.
pps. Oikoluku palautui töistä,

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Via Baltic, päivä 4




Aamulla lähdettin hotellilta ajelemaan kohti Kaunasin yhdeksättä linnoitusta. Matkalla löydettin Prisma! No pakkohan se oli käydä tsekkaamassa. oli hyvin hämmentävää nähdä suomenkielellä kirjoitettua pakkauksia hirveä määrä. Muutaman kilometrin päässä sijaitsi myös kauppakeskus. Sunnuntai aamulla klo 9 tuntui kaupunki tyhjältä, eikä ne ihmiset kauppakeskuksessa ollut, No ainakin oli rauhaisaa.
Yhdeksäs linnake näkyi jo kaukaa. Syynä tähän on 30 metrinen betoninen muistomerkki joka on pystystetty 50 000 ihmisen muistoksi jotka menettivät henkensä Operaatio Barbarossan yhteydessä. 








Paikalla on myös aikoinaan toiminut vankila. Tämä on vähän kuin olisi joulu ja synttärit ollut samalla hetkellä- samassa paikassa, kaksi suurta mielenkiintoni kohdetta yhdessäpaikassa. Ulkona meidän lisäksi oli lenkkeilijöitä ja lapsia pyöräilemässä. Alue itsessään on ilmainen, museoonkin pääsee 3 e hintaan. Museossa on paljon suhteellisen karua materiaalia jota ei lapsille suositella.






Lähdettiin ajamaan kohti Riikaa. Liettuassa tuo teiden kunto on ajoittain järkyttävä! Tosin se ei tunnu paikallisia hidastavan- lisää kaasua ja suoraa kuoppaan. En kyllä ostais yhtään käytettyä autoa tästä maasta. Edelleen pikkukylät vaikuttivat hiljaisille, missä nää ihmiset oikeen täällä on?


Matkalla koukattiin Siauliain Ristikukkulalle. Tää on vain aivan mielettömän upea!
Ristit on tuotu kukkulalle symbolina kansannousun yhteydessä kadonneille henkilöille. Nevostoliiton aikana (vuosina 1961-1984 välillä) tuhottu 4 kertaa maansiirtokoneilla. Kuitenkin niitä on aina muodostunut uudelleen. Ristejä on jonkin laskelman mukaan yli 100 000. En kyllä alkais itse laskemaan! Ristejä oli kauniisti asteltuna, yksittäin, valtavissa kasoissa ja joukossa patsaita.Paikalla on myös kojuja joista voi ristin ostaa jos haluaa oman laittaa, eikä huomannut sellaista kotoa ottaa mukaan. Olin itse ajatellut aluetta todella paljon pienemmäksi, valokuvat kun usein hämäävät. Mutta nyt olin todella väärässä! Onnistuin jopa kadottamaan Matinkin ristien väliin. Tai sitten me vaan mentiin ristiin.







 Onneksi Matti löytyi!




Tämä yö viettiin jo Riikan vanhassa kaupungissa. Menomatkalla yövyttiin Riikan sivukaupungilla. Keskustassa tuntui olevan jo ihmisiä, turisteja varmaan enimmäkseen. Hotellin vieressä oli Burger story niminen ravintola, Vihaan tylsiä ruokalistoja- nyt tuotti jo vaikeuksia valita kaikesta erikoisesta. Löyty hampurilaisia lampaalla, parmesaanilla, pavuilla, kurpitsalla ym.Lopulta päädyin hampurilaiseen jossa oli kookosmajoneesi- varmasti paras hampurilainen ikinä! Tänne on mentävä syömään uudestaan jos tänne palataan! Harkitsin jo että pyydän niiltä kupillisen tuota majoneesia mukaan, mutta ei taida kestää kotiin saakka.


Päätettiin lähteä hampurilaisia sulattelemaan kaupungille. kaduilla oli rauhallista vaikka ihmisiä kuljeskeli jonkin verran.



Päätettiin että tarvitaan vielä jälkiruokaa. Oiskohan tätäkin voinut viedä ämpärillisen kotiin?