perjantai 30. lokakuuta 2015
Lähtö Roomasta
Tämän päivityksen tekeminen vaatikin jo sitten Suomeen paluun. Viimeinen päivä Roomassa hoidettiin käymällä Vatikaanissa ja shoppailemalla. Vatikaani oli täynnä ihmisiä vaikka olitiin paikalla ajoissa. Paikalla oli ilmeisesti alkamassa jonkin asteinen juoksukisa koska jengiä pukkasi jokaisesta kulmasta numerolapuissa ja juoksutamineissa. Käväistiin lähinnä ottamassa selfiet ja lähettämässä muutama postikortti.
Kotona oltiin klo 2 yöllä. Koirat oli palautettu illalla odottamaan meidän kotiin tuloa.. En ole varma kuka oli eniten innoissaan jälleennäkemisestä. Varmaan minä joka jo lentokoneessa huokaili odotusta. Tänään haetaan vielä kissa kotiin niin on koko lauma kasassa. Vaikka reissussa on aina mahtavaa on kotiin tulossa aina jotakin ihanaa. Tällä kertaa ykköseksi varmaan nousi oman sänky. Italialaiset tyynyt eivät olleet suunniteltu kylki nukkujalle. Samoin petauspatjaa oli kyllä välillä ikävä.
Parasta reissussa oli kyllä hylätyt kaupungit. Ehdoton suosikki oli Palermon lähellä oleva, vaikka siellä olikin ne pelottavat vuohet. Selkeästi meitä ei ole suunniteltu suurkaupunkeihin, liikaa väkeä. Pienissä kaupungeissa näkee mukavasti arkista menoa ja todellisuutta.
Italiassa liikenne on ajottain on hurjaa, jopa ihan hantinpenkiltä katsellessa. Ollaan Matin kanssa sovittu etten pidä ääntä jottei ajaminen häiriinny, onneksi voin sentään pitää turvavyöstä kiinni ja painaa näkymätöntä jarrupoljinta. Italian liikenteessä parasta on unohtaa liikennesäännöt ja nopeusrajoitukset ovat lähinnä suuntaa antavia . Italiaiset eivät ymmärrä kaistoja ja kääntyä voi miltä kaistalta haluaa. Myöskin hurja ohittelu on hyväksyttävää. Mutta kyllä sieltä hengissä selviää. Onnettomuuspaikkoja näkyi vähän, tosin ruttuisia autoja sitäkin enemmän.
Ruuan tilaamista en vieläkään ymmärrä. Esim. haluat ostaa jäätelön. Menet kassakoneen kohdalle ja tilaat purkin. Saat tässä kohtaa kassakuitin. Siitä sitten asetut jäätelövalikoiman eteen josta sitten kassakuitilla lunastat haluamasi maut. Kassakuitti repäistään merkiksi että tilaus tehty. Myöskin tapa ruokailla on uskomaton: kuka voi syödä niin paljon ruokaa! Kaikki alkupalat joita näki pöytään kannettavan vastaavat meidän käsitystä pääruuan koosta. Luulin että salaattikulho oli suunniteltu jaettavaksi, mutta seurailin kun ihmiset vetivät tämän jäätävän salaattiannoksen päälle vielä pitsaa ja annoksen verran pastaa. Ja miten ne voi olla niin laihoja?
Kassakuitin ottaminen kassalla on aina pakollista. yritin itse jätttää sen kassalle kun olin marketissa, näin ei vaan voi tehdä. Myöskin Italialainen jätehulto on mielenkiintoine: jos tien kohdassa on pienkin levennyt on se täynnä jätteitä. Varmaan tästä syystä heillä ei juuri ole maisemallisia levähdyspaikkoja. Myöskin jätteitä poltetaan kotipihoilla ja välillä haju on tästä syystä melko eksoottinen.
Mutta voisi kai sitä toisenkin kerran Italiaan lähteä!
torstai 29. lokakuuta 2015
Hylätty Italia
Viimeinen päivä Italiassa. Päätettiin aamulla jättää Rooman katselu
tulevaisuuteen ja lähdettiin tunnin ajomatkan päässä olevan Monteranoon.
Kylä on aikoinaan riehunut malaria jonka vuoksi se on jäänyt
tyhjilleen. Parkkipaikalla odotti aita varustettuna Italian kielisillä
teksteillä ja opasteita luonnonsuojelu alueille. Koska sen suurempia
pääsy kielletty kuvaketta ei löytynyt menimme sisälle. Hetken kävelyn
päästä löytyi silta ja opasteita. Kiipeilimme mäen ylös jossa meitä
tervehti aito työmiehen perse. Herrat olivat korjaamassa rappusia. Mäen
päällä odotti linna. Aidat oli suljettu mutta takapuolelta pääsi
näppärästi kapuamaan päälle. Muuten taloista on enään pieniä osia
jäljellä. Hetken päästä tuli otos satukirjaa: suuri pelto, musta kissa,
pulppuava suihkulähde, kirkko ja kaksi hevosta. Pelkään hevosia joten
tilanne oli ajottain jännittävä. Kirkossa oli kieltokyltti mutta tätä
uhmaten kävimme silti sisällä. Hevosetkin olivat tällä aikaa kadonneet.
Paikan autio tunnelma oli upea!
Tästä suuntasimme Cellenoon johon oli vielä tunnin matka. Hylätty kaupunki löytyi helposti, siihen viereen olikin jo kasvanut uusi kaupunki. Tosin tämä asutettukaupunkikin näytti jo tyhjenneen: lähes joka ikkunassa roikku vuokrataan kyltti. Celleno oli pieni, itseäni kiehtoi suuresti pysähtynyt kello.
Lähellä Cellenoa löytyy Ferento. Tästä oli vähän epäselvää tietoa mitä paikalla on mutta päätimme poiketa. Portin luona meidän luokse saapui mies jonka kansaa kohtasimme kielimuurin. Hän kuitenkin vei meidät aidatun alueen sisäpuolelle josta huikkasi paikalle naisen. Naisen vanavedessä tuli kaksi italialaista turistia. Paikalla ei siis ilmeisesti saanut liikkua ilman opasta ja saimme italia/englanti opastuksen. Portin sisällä oli teatteri. Koko paikka kylineen on valunut maan sisälle josta teatteri on saatu kaivettua ylös. Opas kertoili paikasta laajasti ja paikasta sai todella hyvän kuvan. Sisäänpääsymaksua ei ole mutta jos rahaa haluaa lahjoittaa se onnistuu.
Luin netistä että Italiassa on 6000 haamu/hylättyä kaupunkia. Huh! On varmaan joskus vielä palattava tänne.
Ainut mikä ärsyttää on opasteiden puute, tarvitsee siis täyttää omalla mielikuvituksella loput.
Tästä suuntasimme Cellenoon johon oli vielä tunnin matka. Hylätty kaupunki löytyi helposti, siihen viereen olikin jo kasvanut uusi kaupunki. Tosin tämä asutettukaupunkikin näytti jo tyhjenneen: lähes joka ikkunassa roikku vuokrataan kyltti. Celleno oli pieni, itseäni kiehtoi suuresti pysähtynyt kello.
Lähellä Cellenoa löytyy Ferento. Tästä oli vähän epäselvää tietoa mitä paikalla on mutta päätimme poiketa. Portin luona meidän luokse saapui mies jonka kansaa kohtasimme kielimuurin. Hän kuitenkin vei meidät aidatun alueen sisäpuolelle josta huikkasi paikalle naisen. Naisen vanavedessä tuli kaksi italialaista turistia. Paikalla ei siis ilmeisesti saanut liikkua ilman opasta ja saimme italia/englanti opastuksen. Portin sisällä oli teatteri. Koko paikka kylineen on valunut maan sisälle josta teatteri on saatu kaivettua ylös. Opas kertoili paikasta laajasti ja paikasta sai todella hyvän kuvan. Sisäänpääsymaksua ei ole mutta jos rahaa haluaa lahjoittaa se onnistuu.
Luin netistä että Italiassa on 6000 haamu/hylättyä kaupunkia. Huh! On varmaan joskus vielä palattava tänne.
Ainut mikä ärsyttää on opasteiden puute, tarvitsee siis täyttää omalla mielikuvituksella loput.
keskiviikko 28. lokakuuta 2015
Colosseum- liikaa väkeä maalaiselle
Aamulla suunnattiin kohti Colosseumia. Suunnitelmissa oli karauttaa paikalle heti klo 8.30, mutta Rooman liikenne päätti toisin ja ovi kolkuteltiin klo 9 aikaan. Saatiin parkki suht läheltä Colosseumia ja ihme kumma vielä edullisesti. 5e olisi saanut autoa pitää parkissa klo 18 saakka. Colosseumilla ehdittiin pyöriä kierros ennen kun hoksattiin mistä mennä sisään. Pihalla pyöri innokkaita oppaita. Lippujonoja ei onneksi vieilä ollut vaikka paikalla jo väkeä pyöri. Käytiin täyttämässä vähän aukkoja sivistyksessä Colosseumin kirjakaupassa, saatin parempi kuva miten katsomot ym ovat olleet. Colosseum oli hieno, jäin kyllä itse jälkikäteen miettimään oliko tuo nyt aivan tuon rahan arvoista (13e henkilö). Ostamalla lipun saat samalla sisäänpääsyn Palantiuksen kukkulalle, tätä ei kyllä liiaksi mainostettu. Mutta kun ”ilmaseksi” pääsi niin käyntiin tämä kukkula katsomassa. Joku aiheesta innostunut varmaan huokuisi intoa, itse en juurikaan näistä ole innoissani. Eniten innostunut olin appelsiinipuusta josta yritin yhtä törkkiä salaa selfiekeppi tanassa. Joku tarkkasilmäinen opas sitten yllätti ja piti tämä hedelmän onginta lopettaa. Colosseumin edestä hypättiin metrolla Terminin asemalle ihmettelemään. Porukkaa oli kuin pipoa ja palasimme takaisin Colosseumille. Meidän tunnin poissa olon aikana oli Colosseum täyttynyt ja lippujono muodostettu. Kiittelin itseäni siitä että oltiin oltu aamulla aikaisin paikalla. Todettiin että paetaan kaupunginlaidalla olevalle outlet keskukselle, hyvä veto! Hiljaista oli!
tiistai 27. lokakuuta 2015
Pompei- työmaiden helmi
Heräsin aamulla kovaan ukkoseen. Hotelli oli onneksi hiljainen. Illalla
meteliä pitänyt koululaisrymäkään ei onneksi tullut samaan aikaan
aamiaiselle. Aamiainen alkoi klo 7, tosin Italiassa ei näemmä kannata
turhaa kiirettä pitää. Vielä klo 7.25 tarjoilija kanteli vateja pöytiin,
se kiristää tälläisen kellopoliisin mieltä.
Lähdettiin aamulla kohti Vesuviusta. Navigaattori ajelutti päin persettä ja hermoa kiristi. Kun oltiin vuorella alkoi vesisade lähestyä uhkaavasti ja poistuttiin ilman vuorelle menoa. Systeemi oli kyllä outo kaiken kaikkiaan, lippuja ei myyty portilla vaan ne piti ostaa hieman alempana. Tyypillistä Italialaista säätöä.Päätettiin ajaa sitten Pompejin. Lähellä oli kaiken hintaista pysäköintiä. Löimme omamme parkkiin joka oli hinnoiteltu 3e/h parkin olisi saanut ilmaiseksi jos seurue olisi syönyt vähintään 40e edestä ravintolassa jonka pihalla auto oli.Sisäänpääsy oli 13e henki.Pompeji oli hieno mutta jätti hieman kylmäksi: kaikkialla hirveät määrät korjaus töitä ja opasteet epäselviä. Ymmärrän toki että paikka vaatii kunnostusta mutta hieman tuolainen metallinen verkkoaita syö fiilistä, varsinkin kun sitä aitaa on noin puolet pinta-alasta. Lisäksi raksamiehiä ei nähty kuin parissa kohtaa. Kartan hyöty jäi lähinnä suuntaa antavaksi kun osa teistä oli pois käytöstä. Pois lähtiessä pysäköinti paikalla oli 3 ravintolaan työntekijää sisäänheittämässä auton hakijoita, mutta ravintola ammotti tyhjyttään. Eikä mekään kyllä jääty, parkin kokonaishinnaksi tuli 9e eli 3 h oli raunioilla vierähtänyt.
Lähdettiin ajamaan kohti Roomaa josta sitten matkalla oli outlet kauppakeskus. Hassu oli että kumpikin outlet kauppakeskus jossa ollaa Italiassa käyty noudattaa amerikkalaista mallia; ruskeita, useita sisäänkäyntejä ja ns.avokattomalleja eli jokainen liike on oma rakennus vaikka ovatkin vierekkäin. Käytiin ostamassa hieman tuliaisia ja nikeltä löytyi molemmille lenkkarit 78 e yhteishintaa. Ei turha veto! Outlet kauppakeskuksen vieressä olikin sitten vielä jäätävän kokoinen kauppakeskus.
Lähdettiin aamulla kohti Vesuviusta. Navigaattori ajelutti päin persettä ja hermoa kiristi. Kun oltiin vuorella alkoi vesisade lähestyä uhkaavasti ja poistuttiin ilman vuorelle menoa. Systeemi oli kyllä outo kaiken kaikkiaan, lippuja ei myyty portilla vaan ne piti ostaa hieman alempana. Tyypillistä Italialaista säätöä.Päätettiin ajaa sitten Pompejin. Lähellä oli kaiken hintaista pysäköintiä. Löimme omamme parkkiin joka oli hinnoiteltu 3e/h parkin olisi saanut ilmaiseksi jos seurue olisi syönyt vähintään 40e edestä ravintolassa jonka pihalla auto oli.Sisäänpääsy oli 13e henki.Pompeji oli hieno mutta jätti hieman kylmäksi: kaikkialla hirveät määrät korjaus töitä ja opasteet epäselviä. Ymmärrän toki että paikka vaatii kunnostusta mutta hieman tuolainen metallinen verkkoaita syö fiilistä, varsinkin kun sitä aitaa on noin puolet pinta-alasta. Lisäksi raksamiehiä ei nähty kuin parissa kohtaa. Kartan hyöty jäi lähinnä suuntaa antavaksi kun osa teistä oli pois käytöstä. Pois lähtiessä pysäköinti paikalla oli 3 ravintolaan työntekijää sisäänheittämässä auton hakijoita, mutta ravintola ammotti tyhjyttään. Eikä mekään kyllä jääty, parkin kokonaishinnaksi tuli 9e eli 3 h oli raunioilla vierähtänyt.
Lähdettiin ajamaan kohti Roomaa josta sitten matkalla oli outlet kauppakeskus. Hassu oli että kumpikin outlet kauppakeskus jossa ollaa Italiassa käyty noudattaa amerikkalaista mallia; ruskeita, useita sisäänkäyntejä ja ns.avokattomalleja eli jokainen liike on oma rakennus vaikka ovatkin vierekkäin. Käytiin ostamassa hieman tuliaisia ja nikeltä löytyi molemmille lenkkarit 78 e yhteishintaa. Ei turha veto! Outlet kauppakeskuksen vieressä olikin sitten vielä jäätävän kokoinen kauppakeskus.
maanantai 26. lokakuuta 2015
Pierun hajuinen Napoli
Viime yö siis vietettiin Hotel Duchessa della silassa. Hotelli on melko tuore ja huoneet kauniita ja siistejä.Meidän lisäksi hotellissa oli vain pari ihmistä. Palvelu oli hyvää ja todella ystävällistä. Illalla hotellin ravintola kyllä olikin täynnä porukkaa, tosin kaikki muut olivat paikallisia. 13 eurolla irtosi 2 pitsaa ja litra limua. Pitsa oli varmasti parasta mitä olen ikinä syönyt! Aamupalalle meidät ohjattiin kahvilaan jossa sitten saimme henkilökohtaisesti räätälöidyn aamiaisen johtuen vähäisistä asiakkaista. Odottelimme respaa ja hissistä tuli vaalensiniseen verkkari asuun pukeutunut pappa työntäen kärryssä kasvia. Puhetta riitti vaikka ei ymmärretty. Hetken päästä paikalle saapui respa joka esittele tämän erikoisen herran hotellin omistajaksi. Herralla juttua riitti jota respa sitten tulkkasi. Mahtava hotelli, tänne kannattaa mennä jos kulmilla pyörii!
Tästä sitten Sorrentoon. Olen lukenut varmaan miljoonia nettisivustoja joissa mainitaan hylätty mylly. Olin asian jo etukäteen tutkinut joten asia ei aiheuta pettymystä. Myllyhän on siis keskellä turisti aluetta. Nätti mylly mutta en laskisi nyt ihan top listaan kauneimpina hylättyinä paikkoina.
Saavuttiin illalla Napoliin. Hotellin lähellä on stadioni jossa sitten olikin sattumalta jalkapallo ottelu. Ja ihmisimassaa sitten sen mukaisesti. Hotelli oli hieman pettymys: ei vastannut huonekuvat todellisuutta. Mutta muuten siisti. Vessan ikkunasta pääsee kivasti hyppäämään junanraiteille jos tunnelma käy tukalaksi. Lähdettiin etsimään ruokaa ja kauppaa. Jos Napolia pitäs kuvailla hajuna se olisi kanamunapieru ja pakokaasu. Fiiliksenä : täällä päässe neitsyydestä, lompakosta ja munuaisesta, hyvällä onnella kaikista yhdellä kertaa.
sunnuntai 25. lokakuuta 2015
Pakettimatka Helvetistä korkealle!
Eilinen kului ajellessa läpi Sisilian. Pysähdyttiin matkalla Outlet
kauppakeskukseen. Onneksi löytyi Superdry vaatekauppa! Oli todella
edulliset hinnat ja kassillinen tavaraa lähti mukaan.
Kävimme myös Ennassa ihmettelemässä kaupunkia. Löysimme sattumalta vanhan linnan jonne oli ilmainen sisäänpääsy. Tornista oli komeat näköalat alas.
Tästä suuntasimme Etnalle. Olimme päättäneet jo ennen menoa ettemme mene ylös ryöstöhinnan vuoksi (60e/ henkilö) ja tyydyimme siihen mihin autolla pääsi ilmaiseksi. Tämä kyllä kannatti silti, jo ajomatka ylös oli henkeä salpaava.
Olin varannut meille hotellin läheltä Etnaa. Paikan päällä huomasimme että täällähän on lähes kaikki muut täyshoito tyyppisellä lomalla. Päättimme poikkeuksellisesti syödä hotellilla kun lähimaastossa ei kummoista ruokaa tarjolla ollut. Buffassa Britit huokailivat ruokaa ja paikkaa upeaksi. Itse pääti etten koskaan mene yhteenkään hotelliin ns.täyshoito paketilla. Ei ole todellakaan sen arvoista. Muutenkaan en osaa olla paikallani, olen varma että menetän jotain hienoa jos vaan makaan hotellilla. Myöskään hotellin wifi ei riittänyt tämän päivityksen julkaisuun. Mutta yö maksoi aamiaisella 44 e, sillä saa loppuun poljetun sängyn ja kohtuullisen aamiaisen.
Tänä aamuna suunattiin aamiaisen jälkeen satamaan jotta päästiin takaisin ns. italian puolelle. Laiva muistutti tällä kertaa autolauttaa ja oli astetta vaatimattomampi kun edellinen, mutta matkahan on lyhyt joten eipä tuolla ollut suurta merkitystä. Satamassa autojen välissä pyöri myyjiä joita muuallakin sisiliassa näkyi. Myynnissä on cd levyjä, leluja, kännykän suojia ym. Pohdiskeltiin voisiko liittyä mafian toimintaan kun eivät edes ravintolassa tarjoilijat heitä myyjiä ulos.
Lähdettiin aivan etelä kärjessä olevaan Pentedattilon hylättyyn kylään. Tännekkin pääsi ilmaiseksi!
Osa alueesta oli jo kunnostettu mutta paikottain sai kyllä kiipeillä edetäkseen. Irtonkivet ja maaston epätasaisuus luo kyllä haastetta. Paikalle saapui muutama muu turisti meidän ollessa poistuessa. Muuten jaettiin paikka liskojen ja kissojen kanssa.Paikka on syrjäinen joten sinne kannattaa suunnata autolla, en ainakaan usko että sinne julkisilla edes pääsisi.
Muutenhan päivä sujui autossa matkatessa kohti välietappia San giovanni in fiorea. Matkalla ehdittiin hioa hyvin huomista suunnitelmaa. Alunperi meidän piti huomenna suunnata Cracoon. Päätettiin se nyt irrottaa pois suunnitelmasta ja suunata pariin muuhun kohteeseen. Syyt tähän ovat hinta ja sijainti. Myöskään kuvissa ei poikkea meidän tänään käymästä kohteesta juurikaan.
Saavuttiin San giovanni in fioreen ja todettiin että on kylmä. Alempana lämpö oli 28 astetta ja ylhäällä vain 12 astetta. Puutki olivat jo ottaneet ruskan sävyjä. Kylä oli pieni eikä mieluisaa ruokapaikkaa löytynyt. Onneksi hotelli tarjosi kauniit puitteet syödä pitsaa. Huomenna nokka kohti Napolia!
Kävimme myös Ennassa ihmettelemässä kaupunkia. Löysimme sattumalta vanhan linnan jonne oli ilmainen sisäänpääsy. Tornista oli komeat näköalat alas.
Tästä suuntasimme Etnalle. Olimme päättäneet jo ennen menoa ettemme mene ylös ryöstöhinnan vuoksi (60e/ henkilö) ja tyydyimme siihen mihin autolla pääsi ilmaiseksi. Tämä kyllä kannatti silti, jo ajomatka ylös oli henkeä salpaava.
Olin varannut meille hotellin läheltä Etnaa. Paikan päällä huomasimme että täällähän on lähes kaikki muut täyshoito tyyppisellä lomalla. Päättimme poikkeuksellisesti syödä hotellilla kun lähimaastossa ei kummoista ruokaa tarjolla ollut. Buffassa Britit huokailivat ruokaa ja paikkaa upeaksi. Itse pääti etten koskaan mene yhteenkään hotelliin ns.täyshoito paketilla. Ei ole todellakaan sen arvoista. Muutenkaan en osaa olla paikallani, olen varma että menetän jotain hienoa jos vaan makaan hotellilla. Myöskään hotellin wifi ei riittänyt tämän päivityksen julkaisuun. Mutta yö maksoi aamiaisella 44 e, sillä saa loppuun poljetun sängyn ja kohtuullisen aamiaisen.
Tänä aamuna suunattiin aamiaisen jälkeen satamaan jotta päästiin takaisin ns. italian puolelle. Laiva muistutti tällä kertaa autolauttaa ja oli astetta vaatimattomampi kun edellinen, mutta matkahan on lyhyt joten eipä tuolla ollut suurta merkitystä. Satamassa autojen välissä pyöri myyjiä joita muuallakin sisiliassa näkyi. Myynnissä on cd levyjä, leluja, kännykän suojia ym. Pohdiskeltiin voisiko liittyä mafian toimintaan kun eivät edes ravintolassa tarjoilijat heitä myyjiä ulos.
Lähdettiin aivan etelä kärjessä olevaan Pentedattilon hylättyyn kylään. Tännekkin pääsi ilmaiseksi!
Osa alueesta oli jo kunnostettu mutta paikottain sai kyllä kiipeillä edetäkseen. Irtonkivet ja maaston epätasaisuus luo kyllä haastetta. Paikalle saapui muutama muu turisti meidän ollessa poistuessa. Muuten jaettiin paikka liskojen ja kissojen kanssa.Paikka on syrjäinen joten sinne kannattaa suunnata autolla, en ainakaan usko että sinne julkisilla edes pääsisi.
Muutenhan päivä sujui autossa matkatessa kohti välietappia San giovanni in fiorea. Matkalla ehdittiin hioa hyvin huomista suunnitelmaa. Alunperi meidän piti huomenna suunnata Cracoon. Päätettiin se nyt irrottaa pois suunnitelmasta ja suunata pariin muuhun kohteeseen. Syyt tähän ovat hinta ja sijainti. Myöskään kuvissa ei poikkea meidän tänään käymästä kohteesta juurikaan.
Saavuttiin San giovanni in fioreen ja todettiin että on kylmä. Alempana lämpö oli 28 astetta ja ylhäällä vain 12 astetta. Puutki olivat jo ottaneet ruskan sävyjä. Kylä oli pieni eikä mieluisaa ruokapaikkaa löytynyt. Onneksi hotelli tarjosi kauniit puitteet syödä pitsaa. Huomenna nokka kohti Napolia!
lauantai 24. lokakuuta 2015
Ruhoja, vuohia ja hylättyä Italiaa
Catacombilla pysäköinti on ilmaista, mutta paikalla olevat herrasmiehet ottavat rahaa siitä että vahtivat autoa. Päädyttiin siihen ettei katsota mitä tapahtuu jos ei maksa, 5e tavarat oli ainakin tallessa. Paikallisetkin näille parkkipyhimyksille antoivat rahaa. Lähistöllä pyöri kulkukoiria, nää kyllä käy aina sääliksi!
Catacombeihin pääsi sisään 3e hintaan. Olin kuvitellut paikan kylmäksi ja kalseaksi mutta asia ei näin ollut. Paikalla oli kylttejä joissa kiellettiin valokuvaus ja videointi. Edes lippuja myynyt munkki ei huomauttanut Matin massiivisesta järkkäristä ja kuvailtiin kyllä. Seinillä roikkuvat ruumit ovat kyllä kummallisia, osa on kyllä säilynyt todella hyvin.Itselle jäi hieman epäselväksi miten koko systeemi on toiminut, tarttee varmaan joskus asiaan perehtyä. Paikallahan ei ole juuri mitään opasteita, eikä varmana sanaakaan englanniksi. Kuitenkin hieno paikka jonne kannattaa poiketa.
Tästä suunattiin Poggiorealeen. Kaupunkeja on kaksi, toinen on maanjäristyksen aiheuttaman maavyörymän alle jäänyt hylätty kylä jonne siis menimme. Kun oltiin ajeltu aikamme pientä lehmä polku löytyi portti. Paikalla oli normaaliin tapaan ainoastaan italiaa puhuva tyyppi joka päästi meidät sisään. Yhtään muita ihmisiä ei näkynyt. Kylä on laaja ja kuvattavaa riitti. Uskaltauduttiin muutamaan taloon kiipeämään yläkertaan, mutta isoin osa on niin hurjassa kunnossa ettei elämänhaluinen niihin kapua. Pääkadulta löytyy kirkko, koulu ja kirjasto.Kylän toisesta päästä löytyi vuohia jotka lähtivät lähestymään. Pelkään vuohia niin otettiin jalat alle Kun pääsimme portille tuli muutama ihminen sisälle. Todella upea paikka, mutta jos tänne haluaa niin auton tarvitsee.
Päätimme vielä käydä Corleonen kylässä. Kadut olivat hiljaisia, onhan sunnuntai ja siesta aika. Hyvin erilainen kaupunki verrattaen Palermoon, hiljainen ja puhdas.
Illalla ajelimme Palermon katuja ja ihmettelimme ajotyyliä. Jos jossakin on pienikin väli siihen voi tunkea. Melko hurjaa menoa, mitenhän nää selviäs Suomessa?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)